Markku Haanpää

23.6.–17.7.2016

Leikkuulaudalla

Yläkerta, nykyisyys, Leikkuulaudalla:

Arkimandala

Markku Haanpää: ”Arkimandala”, 2016. akryyli kankaalle, 185 x 142cm

Elämä on tavalla tai toisella jatkuvasti leikkuulaudalla. Mennyt elämä ja kokemukset vaikuttavat toki päätöksiimme, mutta emme siltikään tiedä tulevasta edes sekunnin päähän ja hyvä niin. Elämäämme vaikuttavat myös muiden päätökset. Olemme yhtä, vaikka saatamme luulla oman napamme olevan jotenkin aivan erityisen merkityksellinen. Elämä on uskomaton rihmasto, joka levittäytyy ennakoimatta kaikkiin suuntiin. Oleellista on juuri tämä hetki. Elämän monimutkaisuus, mutta lopulta enemmänkin sen jatkuva virtaus. Asioiden näkeminen ja kokeminen: olen tässä juuri nyt.

Leikkaukseni kuvastavat pohdintojani läsnäolosta leikkuulaudan äärellä. Arkisia leikkauksia ja olemassa olon ihmettelyä: ajatuksia oikeudestamme olla olemassa ja ennakoinnin mahdottomuudesta (kasvisruualla höystettynä).

Alakerta, menneisyys, Mantra:

Mantra-teoksen idea on lähtöisin teiniaikaisesta huoneestani, jonka maalasin mustaksi. Muutettuani lapsuudenkodistani huoneeni maalattiin välittömästi valkoiseksi ja somistettiin mm. enkelitauluilla. Vanhempieni mielissä kyti huoli lapsestaan, läheiseni eivät vielä ymmärtäneet, että lopulta kyse oli tarpeestani ilmaista itseäni, tehdä toisin kuin on totuttu.

Perheessäni ei juurikaan tunnettu kuvataidetta, joskin puhdepohjainen käsityöläisyys oli juurtunut syvälle vanhempieni elämään. Isäni teki pahkatöitä ja äitini teki lukuisia käsitöitä lapasista mattoihin. Toimeentulo saatiin hehtaarin kokoisesta savisesta perunapellosta, viljavainioista, eläinten pidosta ja isäni MasseyFerguson-huoltofirmasta. Taidetta edustivat Taistelevat metsot -aiheinen kanavatyö ja isäni pahkapöydät, muu oli jotakin muuta, perin arveluttavaa leikkiä.

Viihdyin mustassa huoneessani ja viritin sitä usein erilaisilla pienillä vaihtuvilla installaatioilla, jotka saattoivat pienimmillään olla kuivatun ruusun terälehtiä lattialla tai lasinsirpaleista koottu huojuva torni nurkassa. Huomaan palaavani yhä uudelleen tähän mustuuteen, mikä oli turvani ja maailman kaikkien värien pohja, melankolialla viritettyyn tilaani: rukouksiini löytää oma tieni totutusta ulos.

Mantra-teos on rakentunut pala kerrallaan, horisontaalisia tavuja erikokoisiin maalauspohjiin liimaten. Kangasliuskojen repiminen ehjästä kankaasta oli jo yksi prosessi, kuten myös niiden yksittäinen värjäys, nivoutuakseen jälleen ehjäksi. Olen ajatellut, että Mantra kulkisi mukanani värittymässä pidemmän aikaa. Ajatuksenani on, että korvaisin yksittäisiä osia uusilla osilla, joiden kangasliuskojen väritykset kääntyisivät kenties aivan toisaalle. Olen tehnyt näkyväksi nuoruuteni tummuuden, kaikkien värieni pohjan. Hehkuuko Mantrani vuosien kuluttua sateenkaaren sävyissä vai ovatko tavuni kääntyneet vertikaaliin? En tiedä tulevasta.”

Avajaisten sijasta vietetään lopettajaisia perjantaina 15.7. klo 18–20, Tervetuloa.
Taiteilijatapaaminen järjestetään sunnuntaina 17.7. klo 14–16.

Galleria on suljettu juhannusaattona 24.6. ja juhannuspäivänä 25.6.

Taiteilijan nettisivut