Aulis Harmaala

9.–31.3.2018

Optimisti ja hyväuskoinen – 52 maalausta ja puuveistoksia

”Oi Panglos!” huudahti Candide. ”Sinä et ollut arvannut tällaista kauheutta mahdolliseksi; nyt riittää, minun täytyy lopultakin luopua optimismistani.” —”Mitä optimismi on? kysyi Cacambo. — ”Ikävä sanoa”, vastasi Candide, ”mutta se on hurja halu väittää kaiken olevan hyvin silloin kun asiat ovat huonosti.”

Valistusajan ajattelijan Voltairen (1694-1778) romaanissa hyväuskoinen Candide matkustaa ympäri maailmaa, mutta joutuu todistamaan kauhua ja kurjuutta. Aulis Harmaala ottaa kuvantekijänä Candiden roolin nykyajassa. Hän ehdottaa samaa roolia katsojalle. Asenteena ovat empatia, huumori ja joustavuus.

Näyttely koostuu 52 maalauksesta ja puuveistoksista. Puusta veistetyt silmälasit pelikorttisymboleineen esittävät välineitä katsomiseen. Tavallisessa korttipakassa on 52 pelikorttia ja jokerikortit. Taiteilija ajattelee teosta pelinä, jossa katsoja poimii kokonaisuudesta kuvat, joiden kautta jatkaa Candiden tarinaa. Maalauksissa heijastuu tämän hetken mielipiteitä ja totuuksia. Maalauksia on paljon, koska päähenkilö Candide kokee ihmismielen kaaoksen koko maapallon mittakaavassa. Romaani on näyttelyssä yleisön luettavana.

Harmaala kertoo: Voltairen hahmo Candide on sivustakatsoja, joka yrittää säilyttää uskonsa ihmisyyteen. Candide pohtii, ovatko ihmiset aina tappaneet toisiaan, ovatko he aina olleet valehtelijoita ja pettureita. Vertaan Candiden tarinan optimistia nykyajan sivustakatsojaan Facebookin kuplassa. Sivustakatsojien määrä nousee jo miljardeihin, ja mikään ihmisen luonteessa ei tunnu muuttuvan. Kolmannen valtakunnan historiaan perehtynyt Timothy Snyder rohkaisee kirjassaan Tyranniasta (Siltala, 2017) ottamaan oppia historiasta, sillä emme ole tulleet viisaammaksi. Voltairen Candide on vastalause pinnalliselle optimismille. Olisiko yhteiskuntamme nykyajan pinnallista optimismia varallisuuserojen kasvun, koulutusleikkausten ja nationalismin nousun vähätteleminen?

Kuvataiteilija Aulis Harmaala on valmistunut Kankaanpään taidekoulusta 1994 ja suorittanut taiteen maisterin tutkinnon Aalto yliopistossa 2011. Harmaalan nykyiset teokset ovat installaatioita, joihin kuuluvat maalaukset, esinekoosteet, veistokset, valokuvat ja yleisöä osallistavat elementit. Monissa teoksissa kuvataiteilijan ilmaisu laajenee suoran keskustelun ja kanssakäymisen välineeksi. Harmaalan mielestä taide on tarkkailua, ajattelua, keskustelua ja vaikuttamista. Maalauksia Harmaala on esitellyt näyttelyssä viimeksi vuonna 1994.

Lisätietoa: www.aulisharmaala.info