Iiu Susiraja

26.04. – 20.05.2012

Tuhmaa pullaa ja muita taiteellisia pelastuksia

Päiväkahvit

Tuhmaa pullaa ja muita taiteellisia pelastuksia  -näyttely on osa opinnäytetyötäni. Opinnäytetyön kirjallinen (Taide-pihviä ja hetki tähteyttä) osuus käsittelee omakuvia ja sitä tapaa miten niissä on käytetty esineitä.

Puhun kuvissa esineiden kautta. Esine pyrkii symbioosiin kanssani. Näen teon jo sisältyvän esineeseen, mikä vain odottaa, että joku puhaltaisi siihen hengen. Esine on väline kokea kumppanuus. Se siirtyy taustavaikuttajasta parrasvaloihin, kun se valokuvataan. Samoin käy minun kohdallani. Objektivoin itseni ja yksityisyyteni, joka on hetki tähteyttä. Yksityisyyden kääntäminen julkiseksi on minulle suoja. Koen yksityisyyden raskaaksi.

Itse miellän myös ruuan esineeksi. Suhteeni ruokaan on hyvin materialistinen, enkä ensisijaisesti pyri provosoimaan sillä. Mutta koska ruoka sisältää moraalisen näkökulman, ei sen aiheuttamalta kantaaottavuudelta taiteessa voi välttyä.

Ruoka on materiaalia taiteilijalle, siinä missä maali tai savi. Taide tarvitsee syntyäkseen materiaalia.

Ruuan käyttötarkoitusta ei pysty muuttamaan tai piilottamaan. Vaikka ruuan jauhaisi tehosekoittimessa ja laittaisi sen tapettiliisterin sekaan, jolla sitten tapetoi seinän. Siltikin ruoka tuntuu huutuvan pinnan alta: Olen ruokaa! Olen väärässä paikassa! Kun tapettiliisteri alkaa pilaantumaan, huudon kuulee varmasti.

OLE TUHMA JA PELASTU

Sinä hautaat sydämiä maahan minun miettiessä minkä arvoisia olemme

Suhteemme ruokaan on sidottu hyvillä käytöstavoilla ja normeilla. Se odottaa vain ottajaansa, joka tahtoo olla tuhma.

Kuvia tehdessäni minulla on usein mielessä loppuunpalaneet ihmiset, joiden tapa käsitellä asioita voi muuttua ulkopuolisen ihmisen silmissä huonoksi käytökseksi. Näyttelyn sanomana voisi pitää: olkaa tuhmia, niin pelastutte. Liika kiltteys tappaa.

Taide on kuin pihvi. Kukin haluaa nauttia sen tavallaan.

Näyttelyä on tukenut Valtion valokuvataidetoimikunta

Tervetuloa!