Kaisu Koivisto
01.01. – 24.01.2010
Mansikkapaikka
Kaisu Koivisto: Mansikkapaikka, 2009
Mansikkahillo, pronssi, nikkelöity ja sähkösinkitty teräs, vaneri
Mansikkapaikalla tarkoitetaan yleensä paikkaa, jossa kaikki on mahdollisimman hyvin; eräänlaista saavutettavissa olevaa ideaalimaailmaa. Mansikkapaikka-näyttelyn teosten mittasuhteet ovat pienennetyt: ihmisfiguurit ja eläinhahmot ovat kääpiökokoisia, vailla yhteistä mittakaavaa.
Mansikkapaikka-installaatiossa makeanpunainen hillo on kuin yltäkylläisesti hehkuva pienoismaisema, jossa pienet pronssi- ja terästalot sijaitsevat. Hetkellisyyttä, hetken nautintoa alleviivaava hillo on samanaikaisesti houkutteleva ja kielletty, epäterveellinen nautintoaine. Metallilla, varsinkin pronssilla on ”ikuisen materiaalin” leima taiteessa.
Kaisu Koivisto: Snowman Leatherman, 2009
Teräs, lammasturkis, kangas, lasi
Työskentelyssäni on kaksi juonnetta – materiaalien ja esineiden korostunut fyysisyys ja toisaalta valokuvan etäännyttävä ominaisuus. Näiden kahden piirteen yhdistäminen kiehtoo minua. Olen käyttänyt usein valokuvateosteni aineksina materiaaleja ja aiheita, joita käsittelen teoksissani. Työstämiini materiaaleihin liittyy ambivalentti kauneus ja kauheus. Esimerkiksi mansikkahillo näyttää kiiltävän houkuttelevalta, mutta toisaalta se voi tuoda mieleen myos sisälmykset ja veren.
Kaisu Koivisto: Ratman (edessä), 2009
Teräs, nahka,kangas, lasi
Bambinkaltainen (takana), 2009
Teräs, kaniturkis, kangas, lasi
Olen käyttänyt teoksissani pitkästä aikaa ihmishahmoa. Katsojaa lasisilmin tuijottavien Leatherman-hahmojen lähtökohtina olivat aluksi populaarikulttuurin sankarihahmot. Vaikka Leathermanit ovat groteskeja ja liioiteltuja, haluan liittää niihin myös humoristisia piirteitä. Pienet hahmot eivät ole supersankareita, vaan vajavaisia ja haavoittuvaisia olentoja.
Kaisu Koivisto esittelee näyttelynsä lauantaina 9.1. klo 14.00. Tervetuloa!
Kaisu Koivisto: Follies III, 1994/2009
Pigmenttivedos (Vedos: Jan Eerala)