Näyttelyn ulkoinen yhdistävä tekijä on sininen ja
punainen väri, sekä valkoisten tai harmaiden akryyliviivojen
muodostama verkko. Ympäristössäni havaitsen
verkkoikkunoita ja suoja-aitoja, joiden läpi voin nähdä,
mutta kohde pysyy kaukana, vartioituna, tavoittamattomissa. Verkko vie
katsetta syvemmälle, verkko aktivoi katsomaan tarkemmin.
Maalauksissani verkon avulla voin säädellä
valööristä kokonaisilmettä
menettämättä värin intensiteettiä. Verkko on
pysähtynyt, alakuloinen elementti; verkko on ei saa -elementti.
Pallo / ympyrä on iloinen kyllä -elementti, jota verkko
uhkaa.
Teosten värimaailma on yhtenäinen, muotokieli vaihtelee
yksilöllisesti maalauksesta toiseen: nallesta neliöön,
ympyrästä nollaan. Nollan lisäksi olen
käyttänyt % - merkkiä, sekä numeroa 3 tai
näiden osia.
Jos nalle seisoo käsillään, pää roikkuu
alhaalla, mutta Prosenttihousulle tapahtuu kummia. Totuttu ajattelu ei
päde, peilikuva yllättää ja nalle muuttuu toiseksi.
Ympyröihin sijoitetut prosenttimerkit ovat myös hatut ja
kaulukset -teoksen osaelementteinä. Reaalimaailmassa
pään kääntäminen niin, että kaula
sojottaa ylös ”hattuna”, on kielletty; taiteessa
tämä on mahdollista, sallittua ja suotavaa.
Kurittomuutta, toisin ajattelua ja uteliaisuutta olen oppinut lapsilta,
juuri kun järjestys on syntymässä, tuhoan sen tai kumoan
peilikuvaksi. Tämä on leikkilogiikkaa: järjestystä
ja tottelemattomuutta. Lapset ovat olleet suurimpia opettajiani, lapset
kurkkivat kaikkialle, näkevät paljon, ihmettelevät ja
innostuvat. Katsomalla, kuinka lapset ahertavat leikkiensä parissa
aamusta iltaan, olen oppinut hyvää
työmoraalia.
Nallea pallotellaan -teos on paikoilleen juuttunut helmitaulu, jonka
äärellä voit kysyä: kuinka monta palloa nallessa,
paljonko palloja taulussa? Tämä, sekä Kuulolla -teos on
omistettu lapsille. Taide ei ole laskutoimitus; palloilla voi laskea,
mutta numeroilla ei. Teoksessa Nainen, numerot eivät ole omassa
tehtävässään, samalla kun lukusuunta on muuttunut,
on muuttunut myös merkitys. Numeroista on tullut tunteiden
symboleja. Uudet figuurit kuvaavat naisena olemisen vaatimuksia,
sekä sisäisiä, että ulkopuolelta asetettuja.
Äiti ja lapsi -teos perustuu hahmopsykologiaan. Kuvioilla ja
taustalla on omat kilpailevat merkityksensä, katsomalla
näitä erikseen teos näyttäytyy. Ilman nimeä
-teos on pelkkä tyhjä muoto. Nimi auttaa tunnistamaan idean.
Teoksen nimi on idea, joka viittaa ”oikeiden”
assosiaatioiden suuntaan. Katsojalle ei saa tulla mieleen mitä
tahansa minkä tahansa teoksen äärellä, jos toisin
tapahtuu, teokset eivät ole yksilöitä. Nimen avulla
johdatan katsojan teoksen ytimeen, mutta mitä ytimestä
löytyy, sitä en saa selitellä, se on katsojan
yksityisaluetta.
Ideointi ja keksiminen ovat stressitöntä tilaa, silloin olen lapsi. Siitä alkavat vaikeudet. Olen aikuinen.
TURUN TAITEILIJASEURA RY
Kaskenkatu 1, 20700
www.turuntaiteilijaseura.fi
etusivu | | jäsenet| | galleria å | | taidelainaamo | | senegal | | yhteystiedot