FLUXATIONS 2017: Esittelyssä kuraattori Jaakko Pesonen

Lisätty 17.2.2017

Jaakko Pesonen haluaa muistuttaa, että näyttelyn tekevät teokset, ei kuraattori.

Fluxations 2017 -tapahtuman kuratoinut mediataiteilija Jaakko Pesonen katseli tapahtuman teosehdotuksia mielenkiinnolla ja on innolla mukana tekemässä näyttelyä. Hän haluaa muistuttaa, että näyttelyn tekevät teokset, ei kuraattori.

Jaakko Pesonen syntyi Savonlinnassa vuonna 1966 ja vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Aasiassa ja Afrikassa. Hän palasi kuitenkin Suomeen ja valmistui arkkitehdiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1995. Omien sanojensa mukaan hän ajautui näyttelyarkkitehtuurin kautta lavastuksen puolelle ja sitä kautta videoinstallaatioiden pariin. Arkkitehdin koulutus antoi luontevan taustan tilallisten videoinstallaatioiden tekemiselle, sillä tilalla on niissä iso merkitys. Liikkuvassa kuvassa Pesosta kiinnostaa ajan mukana olo.

”On hienoa, että nykytekniikalla on mahdollista yhdistää tila, aika ja kuva. Se kiinnostaa minua. Mediataide mahdollistaa rajattomasti asioita, ja tekniikka halpenee ja kehittyy koko ajan”, Pesonen toteaa.

Teoksissaan Pesonen on käsitellyt paljon yhteiskunnallisia aiheita ja ihmisenä olemista. Hänen työnsä ovat usein interaktiivisia ja tarinoiden rakenteet non-lineaarisia, jolloin tilaa jää myös sattumalle. Tällä hetkellä Pesosta inspiroi erityisesti metsä, kasvit ja eläimet. Ihminen tuntuu hänestä juuri nyt liian vaikealta aiheelta. Taiteilija onkin juuri muuttanut Helsingistä Suomusjärvelle saadakseen vähän etäisyyttä kaupungin kiireiseen elämään.

”Kaikki työni ovat kyllä aika yhteiskunnallisia, mutta itse kaipasin etäisyyttä. Jos on myrskyn silmässä koko ajan – ja siinä on helppo olla – niin ei näe niin hyvin. Luonnon läheisyydessä oleminen antaa perspektiiviä”, Pesonen pohtii.

Ihmiset ovat Pesosen mielestä tällä hetkellä lamaantuneita, kun paljon asioita tapahtuu niin nopeasti. Hänestä on hienoa, jos taide voi tarjota mahdollisuuden tarttua johonkin. Toisaalta taide voi antaa hengähdystauon ja auttaa hetkeksi siirtymään syrjään kaikesta.

Helmikuussa 2016, eli tarkalleen vuosi sitten, nähtiin Valokuvakeskus Perissä Jaakko Pesosen näyttely ”Ihmisluokka”. Pesosen teoksia on ollut esillä eri puolilla Suomea ja lisäksi ulkomailla. Pesosen näkee, että suomalaista mediataidetta arvostetaan maailmalla ja se pärjää paremmin kuin suomalainen taide muilla aloilla. Mediataidetta ja mediataiteen tekijöitä pitäisi silti tukea enemmän.

”Mediataide voi olla kallis taidemuoto toteuttaa. Nyt Suomessa tehdään kustannus- ja levityssyistä pääasiassa yksikanavaisia videoita. Mediataiteessa on kuitenkin valtava potentiaali ja Suomi on yksi mediataiteen edelläkävijöistä. Taidelajin tukeminen ja eteenpäinvieminen on tärkeää, jotta alan tekijöillä olisi mahdollisuuksia toteuttaa myös kokeellisempia projekteja”, Pesonen painottaa.

Pesosen mielestä mediataide on taidelaji, joka voi muuttua ja kehittyä suuntiin joita ei osata edes aavistaa. Tämä ennakoimattomuus voi toisaalta olla rahoittajien ja yleisön kannalta pelottavaa.

”Kaikki taide voi yllättää, mutta ei siinä määrin kuin mediataide. Se on tämän taidelajin hienous, mutta myös vaikeus. Etenkin näinä aikoina ihmiset haluavat tuttua ja varmaa, ostettavaa ja myytävää taidetta. Tässä suhteessa mediataiteen rooli on kaupallisessa mielessä aika vaikea”, Pesonen sanoo.

Fluxations 2017 -tapahtuman teokset keskustelevat keskenään

Jaakko Pesonen pitää tärkeänä sitä, että taidetta saadaan gallerioiden ja museoiden ulkopuolelle, sinne missä ihmiset ovat. Pesonen toteaa, että asiasta puhutaan paljon ja on puhuttu jo vuosikausia. Turun pääkirjasto on hänen mielestään hieno tila Fluxations 2017 -tapahtumalle.

”Monilla tuntuu olevan korkea kynnys mennä gallerioihin ja museoihin. Pääkirjasto onkin ehkä Suomen otollisin paikka taidetapahtumalle. Se on paikkana aktiivinen ja siellä käy heterogeenistä väkeä, eli se saavuttaa erilaisia ihmisiä. Turun pääkirjasto on myös rakennuksena kiinnostava videotaiteelle: kirjastorakennus ja se miten ihmiset sitä käyttävät on hyvin tätä päivää. Tästä syystä sinne sopii taide, joka on tätä päivää. Kirjastorakennus ei ole staattinen, vaan siellä on liikettä, joten myös siinä mielessä liikkuva kuva sopii sinne”, Pesonen kertoo.

Pesosen mielestä on hyvä, että Fluxations 2017 -tapahtuman teokset sijoittuvat samaan rakennukseen, sillä ne muodostavat kokonaisuuden. Hän kokee, että teokset tavallaan keskustelevat keskenään ja siksi on hyvä, että ne ovat lähekkäin. Käydessään läpi Fluxations -tapahtuman teosehdotuksia Pesonen koki, että tietyt teokset olivat yhdessä vielä enemmän kuin itsekseen. Mitään ennakkoagendaa teemasta hänellä ei ollut.

”Katsoin teosehdotukset läpi monta kertaa ja annoin niiden puhua. Teoksia katsoessa punainen lanka alkoi muodostua. Täytyy sanoa, että silmään pisti tilasidonnaisten töiden vähäinen määrä, vaikka niitä nimenomaan pyydettiin. Useiden teosten sisällössä otettiin kantaa tilaan, mutta teosten esittämistavassa niinkään ei. Tämä sai pohtimaan sitä, miten vaikeaa ja työlästä tilasidonnaisten teosten tekeminen on”, Pesonen sanoo.

Punaisen langan Fluxations 2017 -tapahtumaan löytänyt Pesonen haluaa korostaa sitä, että tapahtumassa esillä olevat teokset ovat pääosassa. Hän kokee, että kuratoinnin yhteydessä teosten asema usein unohdetaan.

”Kuratointia on tehty aina, mutta Suomessa ei ennen ollut sille nimeä. Nimike on uusi ja jopa yliarvostettu tällä hetkellä. Tämä ilmentää jotakin siitä, mitä taidemaailmassa tällä hetkellä tapahtuu”, Pesonen pohdiskelee.

Teksti: Anna Hellén
Kuva: Jaakko Pesonen

Turun Taiteilijaseura esittelee Fluxations 2017 -tapahtuman kuraattorin ja taiteilijat ennen tapahtuman alkua. Seuraava taiteilijaesittely julkaistaan maanantaina 20.2.2017. Muut julkaisupäivät ovat 23.2., 27.2., 2.3. ja 6.3. Esittelyt julkaistaan Turun Taiteilijaseuran kotisivuilla ja Fluxations -tapahtuman Facebook-sivuilla.