Heinäkuun jäsen: Matti Toivonen

Lisätty 1.7.2014

Turkulainen itseoppinut taidemaalari Matti Toivonen (s. 1936) ei tarkalleen muista, mikä aikanaan herätti hänessä kiinnostuksen kuvataidetta kohtaan.

”Yhtäkkiä minussa syntyi naivisti, ja löysin tavan ilmaista itseäni”, Toivonen kertoo.

Lucrezia Borgia. Teos oli esillä TTS:n Virtaa-juhlanäyttelyssä.

Lucrezia Borgia

Toivonen ei ole käynyt yhdelläkään taidekurssilla, vaan hän on opetellut tekniikan itse. Maalaamisen aloittamisen taustalla oli vahva kiinnostus kulttuuria kohtaan, joka näkyi jo Toivosen lapsuudessa.

”Kävin Kerttulin koulua, missä liityin torvisoittokuntaan. Pidän yhä klassisesta musiikista, vaikka varttuessani lopetinkin torven soittamisen ja päätin opiskella merkonomiksi. Elämässä tapahtuu kaikenlaista: tuli työ, vaimo ja lapset, elämäni tärkeimmät asiat. Aikaa kulttuurille ja taiteelle oli vasta myöhemmin”, Toivonen muistelee.

Toivosen taiteellinen ura alkoi 1970-luvulla, jolloin hän piti ensimmäisen oman näyttelynsä. Sittemmin hän on osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin ja pitänyt yksityisnäyttelyitä aina 2000-luvulle asti.

”Taiteilijanurani kannalta merkittävin näyttely oli vuonna 1981 pitämäni yksityisnäyttely Wäinö Aaltosen museossa”, Toivonen kertoo.

Suurin osa Toivosen tuotannosta edustaa naivismia, mutta uransa myöhemmässä vaiheessa hän on tehnyt myös surrealistisia töitä. Toivosen teokset henkivät valoisaa elämänkatsomusta ja lämpöä, ja monet hänen maalauksistaan vievät katsojan ajatukset lapsuuden muistoihin ja lastenkirjoista tuttuun kuvastoon maalauksissa käytettyjen värien ja kuva-aiheiden puolesta.

Kuvia kirjasta Pelle-Oskari

Kuvia kirjasta Pelle-Oskari

”En ole seurannut muita naivisteja, vaan olen pitänyt kiinni omista näkemyksistäni. Mielestäni omaleimaisuus on tärkeintä. Minulle naivistisuus on muunnosten tekemistä todellisuudesta”, Toivonen kertoo.

Toivosen mukaan teosten ideointi ei vaadi häneltä pinnistelyä, vaan ajatukset tulevat kuin itsestään. Toivoselle on tärkeää, että hänen teoksensa puhuttelevat ihmisiä ja että niiden välittämät tarinat ja sanoma ovat ymmärrettäviä.

”Sisimmässäni minulla on suuri halu tuoda iloa ympärilleni. En ole ajatellut, mitä haluan teoksillani sanoa yleisellä tasolla, mutta monet, jotka ovat vierailleet näyttelyissäni, kertovat tulleensa hyvälle tuulelle teoksiani katsellessaan. Ehkäpä teosteni perimmäinen tarkoitus on tuottaa iloa”, Toivonen pohtii.

Nuorempana Toivonen maalasi aina, kun ylimääräistä aikaa jäi. Välillä aikaa oli myös musiikille.

”Toisinaan musiikki valtasi mieleni, ja soitin rumpuja pienissä bändeissä. Olen jopa päässyt säestämään joitakin suomalaisia tunnettuja laulajia kuten Tapio Rautavaaraa”, Toivonen kertoo.

Toivosella oli työhuone jokirannassa Sinisessä talossa, missä tapahtui kummia asioita.

”Elämässäni on tapahtunut paljon yliluonnollisia sattumia, ja usein ne ovat liittyneet taiteeseen. Luulen, että Sinisessä talossa kummitteli. Olin työhuoneellani iltaisin, ja välillä kuulin askelia yläkerrasta. Lopulta hermostuin ja käskin lopettaa häiritsemisen. Äänet loppuivat siihen”, Toivonen kertoo hymyillen.

2000-luvun alussa Toivosella oli Naantalin taidehuoneella näyttely, jota presidentti Tarja Halonen kävi katsomassa.

”Halonen on naivismin ihailija, ja hän oli kiinnostunut yhdestä työstäni. Niinpä sain kutsun pullakahveille Kultarantaan. Tapaaminen huipentui siihen, kun presidentti halusi lopuksi esitellä Kultarannan puutarhan. Palasin myöhemmin puutarhaan muutamaksi päiväksi maalaamaan”, Toivonen muistelee.

Nykyisin Toivonen ei enää juurikaan maalaa, ja eläkepäivät kuluvat muiden asioiden parissa. Muutama vuosi sitten Toivonen toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja julkaisi lasten satukirjan.

”Jo 20 vuotta sitten päätin, että tekisin lapsille suunnatun, maalauksillani kuvitetun kirjan, joka sisältäisi sekä elämänoppia että hassuttelua. En saanut teokselle julkaisijaa, joten lopulta päätin julkaista sen itse”, Toivonen kertoo.

Matti Toivonen

Matti Toivonen

Pelle-Oskari. Kertomuksia pienen pojan elämästä -kirjan päähenkilön Oskarin muotokuvaa varten Toivonen pyysi poikaansa malliksi. Myös Toivosen Sirkka-vaimo on toiminut mallina muutamille muotokuville.

”Vaimoni on kriitikkoni. Kysyn hänen mielipiteitään teoksistani, ja olemme käyneet yhdessä katsomassa taidenäyttelyitä. Kiinnostus taiteen tekemiseen on yhdistänyt meitä, ja olen todennut, että elämästä tulee jotenkin arkea ihmeellisempää, kun tekee taidetta”, Toivonen sanoo.

Teksti: Enni Niemelä

Kuvat: Enni Niemelä ja Matti Toivonen

Turun Taiteilijaseuran 90. juhlavuoden ajan yhdistys esittelee yleisölle kuukausittain yhden taiteilijajäsenensä. Taiteilijaseuran harjoittelija Enni Niemelä haastatteli jäseniä vuoden 2013 aikana. Haastattelut julkaistaan joka kuukauden ensimmäinen tiistai Turun Taiteilijaseuran kotisivuilla ja Facebookissa.